2006: Neste Oil Oyj:n työryhmä: Uudella tuotantoteknologialla biopolttoainetta uusiutuvista raaka-aineista

Neste Oil Oyj on kehittänyt teknologian, jolla voidaan valmistaa korkealaatuista biodieselpolttoainetta kasviöljyistä ja eläinrasvoista. Menetelmä hyödyntää kemian keinoin teollisen tuotannon sivuvirtoja ja tuloksena on huippulaatuinen tuote, jolle riittää markkinoita. Ensimmäinen uuteen teknologiaan perustuva tuotantolaitos valmistuu Porvoon jalostamolle kesällä 2007.

NExBTL-tuotantoteknologiassa voidaan käyttää laajaa raaka-ainepohjaa, esimerkiksi teollisuuden sivutuotteina syntyviä kasvi- ja eläinrasvoja. Tuotantomenetelmä hyödyntää raaka-aineen tehokkaasti, ja tuote sopii joko sellaisenaan tai polttoaineen osana nykyisiin autoihin. Tuotteena syntyvä korkealaatuinen biodieselpolttoaine vähentää pakokaasujen pienhiukkas- ja typpioksidipäästöjä.

2004: Orion Oyj Orion Pharman projektiryhmä: Parkinsonin taudin hoitoon tarkoitetusta alkuperäislääkkeestä markkinajohtaja

Parkinsonin on keskushermostosauraus, jonka oireina ovat muun muassa raajojen vapina, hidasliikkeisyys ja lihasjäykkyys. Orion Pharman projektiryhmän kehittämä alkuperäislääke entakaponi on tehostanut taudin hoitoa merkittävästi.

Entakaponi on Orionin lääkemolekyylista lähtien kehittämä kemian ja bioalan tutkimuksen innovaatio, joka on patentein suojattu. Entakaponin käyttö yhdessä Parkinsonin taudin lääkkeen levodopan kanssa tehostaa huomattavasti tämän vaikutusta ja parantaa potilaan elämää. Parkinsonin tauti johtaa välittäjäaineen dopamiinin vähenemiseen aivoissa. Taudin peruslääkke levodopa muuttuu aivoissa dopamiiniksi, mutta taudin hoitoa vaikeuttaa lääkeaineen pilkkoutuminen ennenaikaisesti. Tähän on syynä COMT-entsyymi. Entakaponi estää entsyymin toiminnan ja vähentää näin lääkeaineen hajoamista.

2003: Kemiran kelatointiaineprojektin työryhmä: Uraauurtava innovaatio puumassan valkaisuun

Puumassassa olevat mangaani ja rauta haittaavat sellun valkaisua happikemikaaleilla. Kemiran työryhmä on onnistunut kehittämään näiden metalli-ionien sitomiseen uusia, ympäristöystävällisiä ratkaisuja. Uudet sitoja-aineet sisältävät entistä vähemmän typpeä ja hajoavat nykyisiä kelatointiaineita paremmin luonnosssa. Typpi- ja jätevesipäästöt alenevat ja sellu- ja paperiteollisuus saavuttavat säästöjä tuotantokustannuksissaan.

Palkinnon myöntämisen aikaan tutkimusryhmälle oli myönnetty kaksi molekyylipatenttia, vireillä oli 14 sovelluspatenttia ja innovaatio oli lähellä kaupallistamisvaihetta. Eri sovelluksissa toimivia, hinnaltaan kilpailukykyisiä ja ympäristöä suojelevia kelatointiaineita tarvitaan sellu- ja paperiteollisuudessa ja esimerkiksi kasvinravinteissa. Hankkeessa on myös ansiokkaasti hyödynnetty laajaa yliopistojen kanssa luotua yhteistyöverkkoa.